Historiaa

Juha Rantakarin Keski-Suomen Kennelpiiri ry:n vuosikokouksessa 11.3.2005 pitämä lyhyt historiikki kennelpiirin synnystä

Keski-Suomen kennelpiirin perustamisesta tulee tänä vuonna (2005) kuluneeksi 50 vuotta. Varsinaista perustamispäivää en osaa määrittää, koska perustamiskokouksesta ei ole tallella olevaa pöytäkirjaa tiedossani.

Sen sijaan yhdistyksen yhdistysrekisteriin ilmoittamista varten olevan kaavakkeen yhteydessä on kirje, jossa todetaan ”Me allekirjoittaneet perustamme täten ”Keski-Suomen Kennelpiiri” nimisen yhdistyksen, jonka tarkoituksena on kaikin tavoin edistää puhdasrotuisten koirien kasvatusta ja jalostusta sekä toimia yhdyssiteenä jäsenseurojensa sekä niiden ja Suomen Kennel-Liiton välillä, selitämme liittyvämme yhdistyksen jäseniksi ja hyväksymme sille oheisena olevat säännöt. Jyväskylässä, toukokuun 31 päivänä 1955”. Allekirjoittajia on viisi ja he ovat:

yhdistyksen jäseneksi aikova Arvi Salonen nimismies, Muurame
yhdistyksen jäseneksi aikova R. Sotamaa sairaalan lääkäri, Laukaa
yhdistyksen jäseneksi aikova Olavi Lähteinen metsänhoitaja, Jyväskylä
yhdistyksen jäseneksi aikova Esko Latva urakkahinnoittelija, Jyväskylä
yhdistyksen jäseneksi aikova K.V. Mantere kasööri, Laukaa.

Kaavakkeessa aatteellisen yhdistyksen yhdistysrekisteriin ilmoittamista varten on merkitty ”kuka tai ketkä säännöissä olevan määräyksen perusteella ovat oikeutettuja merkitsemään yhdistyksen nimen”. Tämän oikeuden omaavia ovat puheenjohtaja Sotamaa, Karl Johan Rikhard, sairaalan lääkäri Laukaa, varapuheenjohtaja Berger, Georg Arthur Arthurinpoika, liikennepäällikkö Säynätsalo jompikumpi yhdessä sihteeri ja rahastonhoitaja Mantere, Karl Verner kassanhoitaja, Laukaa kanssa.

Yhdistyksen hallituksen muodostivat ilmoituskaavakkeen mukaan edellisten lisäksi Konkola Taneli Sulonpoika, maanviljelijä Jämsä, Lahti Esko, hinnoittelija, Jyväskylä, Leppäkoski Erkki Einari, teknikko Jyväskylä, Luoto Uljas Ilmari, teknikko Korpilahti, Lähteinen Mikko Kustaa Olavi, piirimetsänhoitaja Jyväskylä, Mantila Pentti, metsänhoitaja Keuruu, Siltanen Ismo Kalevi, merkonoomi Jyväskylä, Vekter Arvo Adolf, esimies Jyväskylä ja Vesterinen Juho Heikki Eeronpoika, talollinen Saarijärvi sekä Nygren Heikki Johan, Aseteknikko Lievestuore. Tämän kaavakkeen on allekirjoittanut R. Sotamaa Jyväskylässä huhtikuun 17 päivänä 1956. Ilmoitukseen on liitetty myös kaikkien hallituksen jäsenten virkatodistukset yhdistysrekisteriä varten.

Yhdistysrekisteriin ilmoituskaavakkeeseen liittyy myös ”jäljennösote”. Se on ”Pöytäkirja SKL:n johtokunnan kokouksesta, joka oli Helsingissä 25.10.1955 alkaen klo 18.30. Läsnä oli SKL:n kunniapuheenjohtaja prof. Rikala ja johtokunnan jäsenet Tanttu, joka johti puhetta, Klinge, Natunen, Lassila, Blomberg, Paatsama ja allekirjoittanut, joka toimi sihteerinä. 21§ Hyväksyttiin SKL:n jäsenyhdistykseksi Otamäen Mesästäjät r.y. ja Keski-Suomen Kennelpiiri r.y. Vakuudeksi V.I.Mikkonen. Otteen oikeaksi todistavat: Sirkka Salosaari rouva, Helsinki, ja Olga Öller, rouva, Helsinki.”

Kaavake on saapunut oikeusministeriöön 23 päivänä huhtikuuta 1956 ja oikeusministeriö on hyväksynyt yhdistyksen yhdistysrekisteriin 5 päivänä toukokuuta 1956 siten, että nimeen voidaan liittää ry. Päätöksen on tehnyt apulaistoimistopäällikkö Jorma Kymentaka ja esittelijänä on toiminut Sirkka Rissanen.

Muilta osin kennelpiirin syntyhistoriassa on ainakin allekirjoittaneella vielä joitakin avoimia kysymyksiä, joiden selvittämiseen olisi tarvittu historioitsijan otetta ja taitoa. Tosin meillä saattaa olla vielä joitakin tuossa kokouksessa mukana olleita keskuudessamme. Heiltä voisimme vielä saada autenttisia kuvauksia näistä ajoista ja vaiheista, mutta näiden kuvausten keräämiseen on ryhdyttävä viivytyksettä.

Kennelpiirin historiikki on ollut tarkoitus saada koottua kuluneilta 50 vuodelta, mutta siinä ei ole onnistuttu. Nyt olisi löydettävä se voima ja henkilö, joka toteuttaisi historiikin niin, että se olisi julkaistavissa jo lähivuosina.

Keski-Suomen kennelpiirin ensimmäinen vuosikokous pidettiin 13.3.1956 Ravintola Maakunnassa Jyväskylässä. Siinä oli pöytäkirjan mukaan saapuvilla 32 henkilöä. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin kokouksen avaaja yhdistyksen varapuheenjohtaja E. Latva ja sihteeriksi K.V. Mantere (1§). Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin herrat Kalevi Siltanen ja R. Räty (2§). Kokouspöytäkirjan 5§:n mukaan "Luettiin kokonaisuudessaan uudet sääntöluonnokset, jotka hyväksyttiin johtokunnan esittämässä muodossa. Sääntöihin tehtyjen muutosten jälkeen voidaan yhdistykseemme hyväksyä myöskin henkilöjäseniä".

Nämä 1956 hyväksytyt säännöt ovat olleet muuttamattomina voimassa 1990-luvulle asti. Piirin 40-vuotisjuhlien jälkeen ryhdyttiin toimiin sääntöjen uusimiseksi paremmin toimintaa ja yhdistyslakiakin vastaavaksi.
(Perustavan kokouksen 7§:n mukaan "Henkilöjäsenten vuosimaksun suuruudeksi kuluvaksi kalenterivuodeksi hyväksyttiin mk kaksisataa (200:-). Jäsenyhdistysten vuosimaksun suuruudeksi niin ikään kuluvalta kalenterivuodelta hyväksyttiin mk kaksikymmentä (20:-) kunkin yhdistyksen jäsentä kohti. Ainaisjäseniltä päätettiin periä kertakaikkisena jäsenmaksuna mk kaksituhatta (2000:-)". )

Kennelpiirin puheenjohtajana jatkamaan ensimmäisessä vuosikokouksessa valittiin tohtori R. Sotamaa, joka sittemmin oli piirin kunniajäsen.

Johtokunnan jäseniksi valittiin
metsänhoitaja Pentti Mantila Keuruulta
sotil. virkailija H. Nygrèn Lievestuoreelta
maanvilj. Taneli Kaukola Jämsästä
urakkahinnoittelija E. Latva Jyväskylästä
liikennepääll. G. Berger -"-
kasööri K.V. Mantere -"-
teknikko E. Leppäkoski -"-
johtaja Kalevi Siltanen -"-
metsänhoitaja Olavi Lähteinen -"-
huoltoasem. esimies A. Wekter -"-
tekn. Uljas Luoto Korpilahdelta ja
maanvilj. J.H. Vesterinen Lannevedeltä

Kokouksessa valittiin myös edustajat Ajokoirajaostoon, Pystykorvajaostoon, Luolakoirajaostoon, Kanakoirajaostoon ja Palveluskoirajaostoon.

Suomen Kennel-Liiton 15.4.1956 pidettävään vuosikokoukseen valittiin toht. R. Sotamaa, E. Latva ja G. Berger. Keskusjärjestön Suomen Kennel-Liiton edustajistoon päätettiin ehdottaa metsänhoit. Olavi Lähteistä, toht. R. Sotamaata ja herra E. Latvaa.

Kennelpiirin syntyä kuvaa päätös, joka kirjattiin kokouksen 15§:ään. Siinä todetaan: "Päätettiin yksimielisesti hyväksyä johtokunnan esityksestä yhdistyksemme henkilöjäseniksi kaikki Keski-Suomen Kennelkerhon jäsenet samoin jäsenoikeuksin ja -velvollisuuksin kuin heillä on ollut Kennelkerhossakin. Samalla päätettiin lausua vuosikokouksen yksimielinen tunnustus ja kiitos Kennelkerholle siitä asiallisesta ja myötämielisestä suhtautumisesta asioiden järjestelyssä, minkä tuloksena kerho jäsenineen ja talouksineen on nyt liitetty yhdistykseemme. Aivan erityisen kiitoksen lausuu vuosikokous siitä sataantuhanteen markkaan nousevasta rahastosta, minkä Kennelkerho on toimintansa lopetettuaan yhdistyksellemme lahjoittanut".

Näin lähti Keski-Suomen Kennelpiiri toimimaan Keski-Suomen Kennelkerhon perustalta. Sittemmin Kennelkerho on perustettu uudestaan ja se toimii omana kennelpiirin yhdistyksenään aktiivisesti.

Toisessa vuosikokouksessa 28.3.1957 Jyväskylä Klubilla valittiin yksimielisesti tohtori R. Sotamaa piirin puheenjohtajaksi ja samaten yksimielisesti päätettiin valita piirin kunniajäseneksi maanviljelijä J.H. Vesterinen Saarijärveltä ja hänen tilalleen johtokunnan jäseneksi eläinlääkäri Veikko Ikkala Saarijärveltä. Johtokunnan erovuoroiset jäsenet valittiin yksimielisesti uudelleen ja viisi nimettiin seuraavassa vuosikokouksessa erovuoroisiksi.

Järjestäytymiskokouksessa johtokunta valitsi varapuheenjohtajaksi liikennepäällikkö G. Bergerin ja monivuotisen rahastonhoitajan ja sihteerin erotessa tehtävistä hänen tilalleen valittiin E. Latva. Seuraavana vuonna varapuheenjohtajaksi valittiin johtaja Kalevi Siltanen muiden vastuuhenkilöiden jatkaessa entisissä tehtävissään.

Kennelpiirin talous ei ollut kovin vahva ja siksi tavoitteeksi asetettiin kaikkien piirin alueella toimivien metsästysseurojen saaminen piirin jäseniksi.

Johtokunnan järjestäytymiskokouksessa 5.5.1958 luolakoirajaosto ilmoitti aikovansa pitää luolakoirakokeet 25.5., koska ylituomariksi on lupautunut myymälänhoitaja Kuusinen. Lupa myönnettiin sillä edellytyksellä, että kokeesta ei aiheudu kustannuksia. Samassa kokouksessa päätettiin 1.6.1958 järjestettävään näyttelyyn liittyvistä maksuista ja vastuuhenkilöistä. Näyttely tuotti puhdasta voittoa 94.162 markkaa. Vuoden aikana järjestettiin useita kokeita eri koemuodoissa ja osallistuttiin ajokoirien piiriotteluun Suur-Savoa vastaan Savonlinnassa.

Seuraavan toimintavuoden ohjelmaan päätettiin vuosikokouksessa sisällyttää kennelpiirin järjestettäväksi kaikkien rotujen näyttelyä 14.6.1959, ulkomuototuomareiden peruskurssin jatkokurssi ja kokeista ajokokeet, linnunmetsästyskokeet, hirvenmetsästyskokeet, luolakokeet, kanakoirakokeet ja vetokoirakilpailut selostustilaisuuksineen. Suunnitelmiin kuului myös sallia metsästysseuroille metsästyskoirarotujen näyttelyjen järjestämisiä. Piirin oman näyttelyn tuotto oli edellisvuotista selvästi pienempi puhtaan voiton ollessa 33.272 markkaa.

Johtokunnan kokouksessa 3.11.1959 johtokunta päätti lähettää eläinlääkäri Raili Holcombelle kirjeen, jossa häntä pyydetään ryhtymään toimenpiteisiin seurakoiraharrastuksen elvyttämiseksi.

Vuoden 1960 vuosikokouksessa valittiin seurakoirajaostoon rva Holcombe puheenjohtajaksi ja jäseniksi Maija Syvälahti ja Paula Vuori.

Piirin johtokunnan kokouksessa 25.1.1961 on päätetty kutsua kaupunginjohtaja Jyväskylässä pidettävään SKL:n vuosikokoukseen.

Vuoden 1961 vuosikokouksessa on tohtori R. Sotamaan esityksestä päätetty kutsua piirin kunniajäseneksi kasööri K.V.Mantere, ”johon asianomainen ilmoitti suostuvansa ja kiitti kokousta osakseen tulleesta kunniasta”.

Piirin johtokunta on päättänyt 14.3.1961 pitämässään kokouksessa ”tarjota SKL:n edustajistolle kahvit liiton kokouksen yhteydessä 27.5.1961 ja kääntyä Jyväskylän Metsästyksenhoitoyhdistyksen sekä Sisä-Suomen Metsästysseuran puoleen, että kustannukset jaettaisiin edellä mainittujen kolmen järjestön kesken”.

Juha Rantakarin alkuperäisen puheen tekstistä on lopusta poistettu kuluneen vuoden toimintakatsaus.